Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintatietoa vuodelta 2018

4.1.2019 12.00

Pelastustoiminta

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen hälytyksiä oli vuonna 2018 yhteensä 2 337 kpl (2 803 kpl vuonna 2017). Toimintavuoden 2018 aikana kukaan ei kuollut tulipaloissa, kuten ei myöskään vuonna 2017. Useista ihmisten terveyttä ja henkeä uhanneista tulipaloista selvittiin parhaimmillaan ilman henkilövahinkoja kiitos ajoissa hälyttävien palovaroittimien ja omatoimisten tai sivullisten suorittamien tehokkaiden ensitoimenpiteiden ansiosta.

Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen (pienet syttymiskohtaan rajoittuneet tulipalot rakennuksissa) määrä laski vuonna 2018 noin 20 % vuodesta 2017. Tehtäviä oli vuoden 2018 aikana 86 kpl (vuonna 2017 111 kpl). Suurin osa näistä paloista aiheutuu ihmisen toiminnasta (53 kpl) tai koneen/laiteen vikaantumisesta (18 kpl).

Automaattisia paloilmoituksia oli vuoden 2018 aikana yhteensä 313 kpl (vuonna 2017 233 kpl). Näiden tehtävien Top 5 syytä: Ruuan valmistus 46 kpl, muu savu tai pöly 35 kpl, tuntematon syy 24 kpl, huolimattomuus kiinteistön korjaus tai asennustöissä 22 kpl ja kosteus tai vesi 11 kpl.
Automaattisista paloilmoitintehtävistä erheelliseksi laskettavien tehtävien lukumäärä on hieman noussut vuodesta 2017. Toimintavuoden 2018 aikana erheellisiä paloilmoituksia oli 217 kpl (vuonna 2017 149 kpl). Erheellisten paloilmoitusten osuus on edelleen noin 69 % kaikista automaattisista palohälytyksistä. Useimmiten erheelliset paloilmoitukset aiheutuvat siitä, että rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ei ole otettu riittävästi huomioon paloilmoitinjärjestelmää suunniteltaessa, esimerkiksi ilmaisimien valinnassa ja sijoittelussa. Lisäksi erheellisiä paloilmoituksia tapahtuu kunnossapitotöissä, joista aiheutuu pölyä ja savua. Ilman paloilmoitinta tai toimivaa palovaroitinta voisi monessa tapauksessa syntyä merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja.

Liikenneonnettomuuksien lukumäärä laski vuonna 2018 vuoden 2017 tasosta. Liikenneonnettomuustehtäviä oli vuoden 2018 aikana 282 kpl (vuonna 2017 344 kpl). Liki kaikki vuoden 2018 liikenne-onnettomuustehtävät tapahtuivat tieliikenteessä (271 kpl).

Ruohikko- maasto- ja metsäpalot työllistivät pelastuslaitosta vuonna 2018 enemmän kuin vuonna 2017. Näiden tehtävien lukumäärä nousi 25 % vuoden 2017 tasosta. Tehtäviä oli vuoden 2018 aikana 95 kpl (vuonna 2017 74 kpl). Suurin osa ruohikko- maasto- ja metsäpaloista oli ihmisten aiheuttamia (53 kpl) ja toiseksi yleisin syy oli luonnontapahtuma tai ilmiö (14 kpl). Ihmisen aiheuttamat ruohikko- maasto- ja metsäpalot aiheutuivat nuotiosta/grillistä (20 kpl), tahallaan sytytetystä palosta (10 kpl), roskien poltosta (4 kpl), kulotuksesta (4 kpl), tai tulentekovälineestä (3 kpl)

Myrskyt aiheuttivat vähemmän tehtäviä vuonna 2018 kuin vuonna 2017. Tehtäviä oli vuoden 2018 aikana 131 kpl (vuonna 2017 512 kpl).


Ensihoito

Terveydenhuoltolain (1326/2010) aiheuttamien muutosten johdosta ensihoitotoiminta muuttui vuoden 2012 alusta osaksi erikoissairaanhoitoa. Ensihoitotoiminta siirtyi pelastuslaitoksen vastuulle ja hoidettavaksi 1.1.2012 koko Porvoon sairaanhoitoalueella, johon kuuluvat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo.

Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt eli ambulanssit ovat Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon palvelutasomäärityksen mukaisesti sijoitettuina välittömään valmiuteen Porvoon, Sipoon ja Loviisan pelastusasemaille sekä Sipoon Söderkullan ja Loviisan Koskenkylän ensihoitoasemille. Ensihoidon palveluverkostoa täydennetään Porvoon sairaanhoitoalueen hyväksymillä pelastustoimen ensivasteyksiköillä eli paloautoilla.

Ensihoidon keskeisimpiä tavoitteita ovat potilaan tavoittaminen eri riskialueilla asetetuissa määräajoissa joko ensihoitoyksiköiden tai toimintaa tukevien ensivasteyksiköiden toimesta.

Toimintavuonna 2018 ensihoitoyksiköillä tehtäviä oli 13 513 kpl (vuonna 2017 12 423 kpl) ja ensivasteyksiköillä 740 kpl (vuonna 2017 644 kpl).


Riskienhallinta

Pelastuslaitoksen valvontatoiminta perustuu pelastuslain mukaisesti alueelliseen valvontasuunnitelmaan.  Valvontasuunnitelma perustuu riskien arviointiin, jonka perusteella määritellään valvontatoimenpiteet ja niiden määrävälit. Keskeisimpiä valvontatoimenpiteitä ovat tarkastukset, asiantuntijalausunnot sekä omavalvontatoimenpiteet. Erilaisia valvontatoimenpiteitä pelastuslaitoksen toimesta suoritettiin vuonna 2018 yhteensä 4 195 kpl (vuonna 2017 4 250 kpl).

Omakotitaloille ja paritaloille suunnattua omavalvontaoppaita ja - lomakkeita toimitettiin yhteensä noin 2 220 kiinteistöön. Omavalvontalomake palautettiin noin 91 %. Lisäksi samoihin kiinteistöihin suoritettiin pistokoeluonteisesti yleisiä palotarkastuksia.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien suorittama turvallisuuskoulutus tavoitti noin 3,5 % toiminta-alueen asukkaista. Tilaisuuksia pidettiin yhteensä 104 kpl, joissa henkilöitä tavoitettiin 3 516 kpl. Tyypillisimpiä koulutustilaisuuksia olivat yleinen turvallisuus ja alkusammutuskoulutus.